Osallistuva buddhalaisuus tarkoittaa buddhalaisuuden harjoittamista jokapäiväisessä elämässä, ei vain meditaatiotyynyllä. Se kutsuu meitä toimimaan myötätunnon ja viisauden pohjalta yhteiskunnallisissa kysymyksissä, kuten rauhan, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristönsuojelun edistämisessä.
Historialliset Juuret
Buddhalaisuus on aina ollut osallistuvaa. Vanhimmat alkuperäistekstit kuvaavat Buddhaa antamassa ohjeita vallanpitäjille ja ottavaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin kuten sukupuolen tasa-arvoon ja luokka-yhteiskuntaan. Modernina interbuddhalaisena suuntauksena osallistuva buddhalaisuus sai kuitenkin alkunsa 1900-luvun puolivälissä, kun buddhalaiset johtajat, kuten Thich Nhat Hanh, alkoivat yhdistää perinteisiä opetuksia sosiaaliseen aktivismiin. Tämä liike vastasi maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten sotaan ja ympäristökriisiin.
Keskeisiä Periaatteita
Myötätunto
Kaikkien olentojen kärsimyksen lievittäminen.
Viisaus
Syvällinen ymmärrys todellisuuden luonteesta.
Toiminta
Henkisen harjoituksen tuominen käytäntöön maailman parantamiseksi.
Lisätietoa:
Osallistuvan Buddhalaisuuden kenttä on moninainen, Thich Nhat Hanhin ajatuksen (hän mm. nimesi termin osallistuva buddhalaisuus) voi kuitenkin sanoa sisältävän monessa suhteessa sen ytimessä olevia periaatteita.
Buddhalainen meditaatio-opettaja ja ilmastoaktivisti Kritee Kanko kuvaa käsitteen "monikriisi" (polycrisis) kokonaisvaltaisena tapana ymmärtää maailman moninaisia, toisiinsa kytkeytyviä ongelmia. Tämä eskaloituva monikriisi koostuu muun muassa ilmastokriisistä, metsien, maaperän ja puhtaan ilman menetyksestä sekä konfliktien ja eriarvoisuuden lisääntymisestä. Kankon mukaan monikriisin juuret ulottuvat syvälle kolonialismiin ja ihmisen ylivertaisuuden ajatukseen. Hengellisestä näkökulmasta sen taustalla on "erillisyyden mieli".
Kanko pyrkii rakentamaan buddhalaisiin ja muihin viisausperinteisiin pohjautuvan lähestymistavan, joka auttaa meitä käsittelemään näitä monimutkaisia, toisiinsa liittyviä haasteita ja löytämään kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Hänen tavoitteenaan on tarjota työkaluja, joiden avulla voimme ymmärtää paremmin monikriisin luonnetta ja kehittää kestäviä tapoja vastata sen asettamiin haasteisiin.
Thich Nhat Hanh ja Luumukylä
Thich Nhat Hanhin perustama Luumukyläperinne on modernin osallistuvan buddhalaisuuden keskeinen kehto. Se tekee arvokasta työtä rauhan edistämiseksi sekä ympäristökriisien, ilmastonmuutoksen ja eläinten oikeuksien puolesta. Perinne on helposti lähestyttävä länsimaiselle yleisölle, vaikka se pohjautuu vietnamilaisen buddhalaisuuden traditioihin.
Zen Peacemakers
Zen Peacemakers on kansainvälisesti tunnustettu organisaatio, joka toimii myös Suomessa edistäen rauhantyötä.
Se on järjestänyt kokemuksellisia työpajoja ja retriittejä, joissa osallistujat asettuvat heikompiosaisten asemaan, esimerkiksi yöpyen ja kerjäten kadulla.
He toteuttavat projekteja maailman ja sisäisen rauhan edistämiseksi.
Vihreä Buddha ja Nirodha järjestö
Insight-perinteen Nirodha-järjestön useat jäsenet ovat aktiivisia ilmastonmuutostyössä ja ympäristönsuojelussa.
Esimerkiksi Juha Penttilä on ollut keskeinen vaikuttaja näissä aloitteissa.
One Earth Sangha
Kansainvälinen One Earth Sangha -järjestö yhdistää buddhalaisia ilmasto- ja ympäristötoimijoita, kuten Vihreää Buddhaa. One Earth Sangha järjestää esimerkiksi internetissä järjestettäviä Ekosatva-kursseja ja muita koulutuksia, jotka tukevat ympäristötyötä ja laajemmin osallistuvaa buddhalaisuutta.
Soka Gakkai International ja ydinaseriisunta
Soka Gakkai International on suomessakin toimiva järjestö ja buddhalainen yhteisö, joka tekee mm. arvokasta työtä ydinaseriisunnan puolesta, torjuen ihmiskunnan eksistentiaalista riskiä ydinsodan uhan alla. Monet sosiaalisessa mediassa aktiivisesti aiheesta puhuvat ovat saaneet inspiraationsa tästä järjestöstä. Esimerkkinä heidän työstään on, että Soka Gakkai International oli yksi tärkeimmistä partenereista ICAN:ille, joka voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017.
Buddhalaisuus ja eläinten oikeudet
Buddhalaisuus korostaa kaikkien elävien olentojen arvostusta. Suomessa tätä buddhalaisuuden puolta korostaa esimerkiksi Dharma Voices for Animals, joka tekee työtä eläinten oikeuksien puolesta.
Tekoäly uhkana
Tekoälytutkijat ja Kolmen johtavan tekoälyyrityksen—Google, OpenAI ja Anthropic—pääjohtajat näkevät kehittyneen tekoälyn olevan riski ihmiskunnan olemassaololle, verrattavissa ydinaseisiin ja bioaseisiin (1). Facebookin "Efektiivisen altruismin buddhalaiset" -englanninkielinen ryhmä kokoaa buddhalaisia, jotka ovat kiinnostuneita näiden uhkien ehkäisystä.
Buddhan opetuksiin sitoutuu vahva sosiaalisen oikeudenmukaisuuden agenda. Buddha muun muassa vanhimpien tekstien mukaan vastusti aikanaan kasti- ja sukupuolten välistä erottelua.
Monet Buddhalaiset opettajat ja järjestöt kuten Tara Brach, Upekha Center ja Kritee Kanko pyrkivät tekemään aktiivista vaikuttamistyötä ja yhdistämään buddhalaiset periaatteet sosiaaliseen oikeudenmukaisuustyöhön.
He työskentelevät esimerkiksi rodullisen eriarvoisuuden ja yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kysymysten parissa.
Oikeudenmukainen talousjärjestelmä
E.F. Schumacher
kirjoitti vuonna 1973 kirjan "Pieni on kaunista" (Small Is Beautiful: A Study of Economics as if People Mattered), joka on usein listattu yhtenä viime vuosisadan vaikutusvaltaisimmista teoksista. Kirja vaikutti moniin taloustieteellisiin suuntauksiin, jotka kritisoivat valtavirtaisen talousajattelun liiallista keskittymistä talouskasvuun ja suuruuden ekonomiaan.
Ympäristön kestävyys ja teknologian sopiva käyttö olivat keskeisiä teemoja
Kirja on inspiroinut monia myöhempiä liikkeitä, kuten ekologista taloustiedettä ja degrowth-ajattelua
unknown link
Modernit buddhalaiset ja talousjärjestelmä
Monet modernit buddhalaiset toimivat taloustieteen kentällä. Esimerkiksi Alexa Firmenich toimii johtajana sveitsiläisessä SEED Biocomplexity @ the Crowther Labissa. He pyrkivät kehittämään ensimmäisen standardoidun mittarin biologiselle monimuotoisuudelle, mikä mahdollistaisi biodiversiteetin arvon mittaamisen ja sisällyttämisen taloudellisiin päätöksiin.
Mindfulness ja päätöksenteko Britannian parlamentissa
Britannian parlamentissa toimii Mindfulness All-Party Parliamentary Group, joka edistää tietoisuustaitojen käyttöä päätöksenteossa ja poliittisessa työskentelyssä. Ryhmä järjestää koulutuksia ja tapahtumia parlamentin jäsenille sekä pyrkii lisäämään tietoisuutta mindfulnessin hyödyistä stressinhallinnassa ja keskittymiskyvyn parantamisessa.
Huom. vaikka mindfulness-meditaatio pohjautuu keskeisesti Buddhalaisen meditaation harjoitteisiin, mindfulness liikkeen tapaan tämäkin järjestö haluaa voimakkaasti olla identifioitumatta Buddhalaiseksi.